Tietoa diabeteksesta

Diabetes voi aiheuttaa vakavia, jopa hengenvaarallisia komplikaatioita. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeitä, mutta ne eivät välttämättä riitä. Meillä on kuitenkin hyviä uutisia! Voit elää täyttä ja aktiivista elämää käyttämällä tehokkaita hallinta- ja seurantavälineitämme, kuten insuliinipumppua ja jatkuvatoimisia glukoosimonitorointijärjestelmiä.

Tyypin 1 diabetes

Tyypin 1 diabetes diagnosoidaan yleensä lapsilla ja nuorilla. Siksi sairautta on aiemmin kutsuttu lapsuus- tai nuoruusiän diabetekseksi. Tyypin 1 diabetes voidaan kuitenkin diagnosoida kaikenikäisillä ihmisillä. Diabetesdiagnoosin saaminen voi olla pelottavaa, mutta on hyvä muistaa, että tieto on valtaa. Asianmukaisella hoidolla diabetesta sairastavat ihmiset voivat elää pitkään ja pysyä terveenä.

Oireet

Tyypin 1 diabeteksen oireet ilmaantuvat yleensä äkillisesti ja saattavat olla voimakkaita. Oireita ovat esimerkiksi lisääntynyt janoisuus ja virtsaamistarve, laihtuminen, kova nälkä, oksentelu, vatsakipu ja väsymys. Naisilla myös kuukautiset saattavat loppua. Tällaisten oireiden ilmaantuessa on tärkeä hakeutua mahdollisimman pian lääkäriin.

Syyt

Tyypin 1 diabeteksessa haima ei pysty tuottamaan tarpeeksi insuliinia eli hormonia, joka auttaa soluja muodostamaan energiaa verensokerista (glukoosista). Tyypin 1 diabetesta ei voida ehkäistä, eivätkä tutkijat osaa selittää täysin, miksi osa ihmisistä sairastuu siihen. Toisin kuin tyypin 2 diabeteksella, ykköstyypin diabeteksella ei ole yhteyttä ylipainoon, kolesteroliin tai korkeaan verenpaineeseen.

Riskitekijät

Suvussa esiintyvä tyypin 1 diabetes lisää sairastumisriskiä. Myös tietyt lapsuudessa sairastetut virusinfektiot voivat lisätä sairastumisriskiä.

Diagnoosi

Monilla ihmisillä tyypin 1 diabetes todetaan, kun he joutuvat sairaalaan korkean verensokerin aiheuttamien oireiden vuoksi (hyperglykemia). Lääkärit selvittävät testien avulla, kärsiikö potilas ketoasidoosista, vaarallisesta tilasta, joka voi johtaa koomaan ja kuolemaan. Verikokeilla saadaan selville verensokeriarvo (glukoosi), joka antaa viitteitä siitä, miten paljon insuliinia haima tuottaa.

Tyypin 2 diabetes

Tyypin 2 diabetesta sairastaa Suomessa lähes puoli miljoonaa ihmistä, se on diabeteksen yleisin muoto. Vaikka sairautta kutsuttiin aiemmin aikuisiän diabetekseksi, nykyään tiedetään, että sen voivat saada myös lapset ja nuoret. Diabetesdiagnoosin saaminen voi olla pelottavaa, mutta on hyvä muistaa, että tieto on valtaa. Asianmukaisella hoidolla diabetesta sairastavat ihmiset voivat elää pitkään ja pysyä terveenä.

Oireet

Monet diabeteksen oireista voivat vaikuttaa alkuun harmittomilta. Itse asiassa tyypin 2 diabetesta voi sairastaa vuosia tietämättään. Korkean verensokerin (hyperglykemia) oireita ovat lisääntynyt janoisuus ja virtsaamistarve, erittäin kova nälkä, väsymys ja näön sumeneminen. Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri voi aiheuttaa myös muita ongelmia, kuten toistuvia ja hitaasti parantuvia tulehduksia tai käsien tai jalkojen pistelyä ja puutumista. Miehillä saattaa olla erektiohäiriöitä. Kun diabetes todetaan varhaisessa vaiheessa, on suurempi todennäköisyys pysyä terveenä ja vähäoireisena.

Syyt

Tyypin 2 diabetesta sairastavan ihmisen keho ei tuota tarpeeksi insuliinia, tai kehon solut eivät reagoi insuliiniin niin kuin pitäisi (insuliiniresistenssi). Syitä tähän ei tunneta täysin. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabetes on yleisempää ihmisillä, jotka ovat ylipainoisia, joilla on korkea verenpaine tai kolesteroli. Kuitenkaan kaikki näistä tiloista kärsivät eivät sairastu diabetekseen. Lisäksi monet tyypin 2 diabetekseen sairastuvista ovat normaalipainoisia, ja heillä on normaali verenpaine ja kolesteroli.

Riskitekijät

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisella on useita riskitekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi suku, rotu, paino, liikunnan puute, ikä, normaalia korkeampi verensokeri ja raskausajan diabetes.

Diagnoosi

Lääkärit käyttävät diabeteksen toteamisessa apuna verikokeita. Yleensä ennen verikokeen ottamista on oltava syömättä jonkin aikaa. Näyte lähetetään laboratorioon, jossa siitä mitataan glukoosiarvot (eli sokeripitoisuus). Mittaus voidaan tehdä myös lääkärin vastaanotolla verensokerimittarilla. Esimerkiksi American Diabetes Association -järjestö suosittelee tyypin 2 diabeteksen testaamista yli 45-vuotiaille, etenkin ylipainoisille.

Section Navigation

• Diabetes

Additional information