Jos sinulla on ulosteenpidätysvaikeuksia (ammattikielellä ulosteinkontinenssia), et ole yksin. Ulosteenpidätysvaikeudet ja muut suolistovaivat ovat luultua yleisempiä. Arvioiden mukaan lähes 10 prosentilla väestöstä esiintyy ulosteenpidätysvaikeuksia jossain elämänvaiheessa1. Onneksi tarjolla on tehokkaita hoitomuotoja. Olemme valjastaneet asiantuntemuksemme uudenlaisen hoitomenetelmän kehittämiseen potilaille, jotka ovat jo kokeilleet tavanomaisia ulosteenpidätysvaikeuksien hoitomenetelmiä ilman riittäviä tuloksia.
Ulosteenpidätysvaikeuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei pysty hallitsemaan ulostamista ja joutuu ehkä käymään vessassa tavallista useammin. Ulostetta voi karkailla yllättäen pieniä tai suuria määriä. Vessaan ei välttämättä ehdi ajoissa tai ulostamisen tarvetta ei tunne ajoissa. Joillakin esiintyy useita näistä oireista.
Ulosteenpidätysvaikeuksiin voi olla useita eri syitä. Ulosteenpidätysvaikeuksien yleisin aiheuttaja on suolen toimintaa säätelevien hermojen tai lihasten vaurioituminen. Lihasvaurion syynä voi olla esimerkiksi leikkaustoimenpide, raskaus tai ruumiinvamma. Ulosteenpidätysvaikeuksien taustalla voi olla myös muita sairauksia tai tiloja, kuten ummetus, ripuli, diabetes, ärtyvän suolen oireyhtymä tai Parkinsonin tauti. Tietyt lääkkeet vaikuttavat suoliston toimintaan. Ulosteenpidätysvaikeuksien yleisimpiin syihin iäkkäillä ja vammaisilla kuuluu ummetus. Jos vaivojesi syynä on ummetus, voit lukea lisää aiheesta täältä.
Ulosteenpidätysvaikeuksiin liittyvät oireet voivat olla lieviä tai vaikeita. Esimerkiksi seuraavia oireita voi esiintyä:
Lisäksi voi olla
Ulosteenpidätysvaikeuksien ohessa voi toisinaan esiintyä virtsanpidätysvaikeuksia. Jotkut hoidot vaikuttavat molempiin vaivoihin.
Ulosteenpidätysvaikeuksia voi tulla kenelle tahansa. Vaivat ovat toki yleisempiä iäkkäillä, mutta ne eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Pidätysvaikeudet voi liittyä myös raskauteen ja synnytykseen, diabetekseen tai neurologisiin sairauksiin. Muita riskitekijöitä ovat ummetus, peräaukon leikkaustoimenpide tai suoraan mahalaukkuun viety ravintoletku.
Kerro lääkärille oireistasi ja niiden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämääsi. Lääkäri tekee diagnoosin oireidesi perusteella.
References
1. Royal College of Surgeons of England guideline on fecal incontinence, www.rcseng.ac.uk
Tämän sivun tiedot eivät korvaa henkilökohtaista lääkärikäyntiä. Neuvottele aina lääkärin kanssa diagnoosista ja hoitotiedoista.